Historia

 Vitikkala on Jämsän kantatiloja, joka mainitaan jo 1500-luvun maakirjoissa. Vitikkalan suurtilan isännät ovat vuosisatojen aikana olleet paikkakunnan vaikuttajia, joiden joukossa on ollut niin valtiopäivämiehiä, nimismiehiä, tuomareita sekä muita vaikutusvaltaisia Jämsän persoonia.

Vitikkalan tilan lahjoitti 1650-luvulla silloinen hallitsija
virolaiselle Tauben aatelissuvulle säteritilaksi, näin Vitikkala oli ainut aatelistila Jämsän seudulla. Aateliston rälssioikeudet kuitenkin peruttiin muutaman vuosikymmenen jälkeen ja Vitikkala palasi takaisin kruunun omistukseen, jolloin siitä muodostettiin vuonna 1683 rustholli eli ratsuvelvollinen säteritila. 1700- ja 1800-luvuilla Witikkala toimi myös Jämsän käräjätalona.

Vitikkalan entisistä omistajista lienevät kuuluisimpia
valtiopäivämies Joonas Joonaanpoika Vitikka, Jämsän patruunaksikin nimetty Severus Konkola poikineen sekä opettaja ja kulttuurin suosia Joonas Vuolleapiala.

Vitikkalan tilalla ehti historiansa aikana olemaan useita
eri tyylisuuntia edustavia päärakennuksia. Empiiretyylisen päärakennuksen Vitikkala sai 1860-luvulla, jolloin Jämsän alueella toimi useita tähän tyyliin erikoistuneita kirvesmiehiä. 1800-luvun lopulla
päärakennusta kuitenkin uudistettiin Severus Konkolan toimesta, jolloin se sai nykyisen uusrenesanssityylisen ulkoasunsa kauniine puuleikkauksineen, seinien pilasteriaiheineen sekä kaksikerroksisen verannan.

Monien omistajavaihdosten jälkeen, jo 10 vuotta autiona olleen päärakennuksen osti liikemies Mikko Simonen vuonna 2000, kunnostaen sen museoviraston ohjeita ja vanhaa rakennusperinnettä noudattaen nykyiseen asuunsa.


Vitikkalan kartano on nykyään liiketilana, jossa toimii sisustus- ja lahjatavaramyymälä, kahvila sekä legendaarisen kauppiaan Paavo Virtasen kauppamuseo

vanhakartano.jpg
.

Kartano 1900-luvun alussa.